Miksi ostohinta yksin kertoo vähän todellisista kuluista

Kaksi samaan tarkoitukseen tehtyä tuotetta voivat tulla hyvin eri hintaisiksi, kun katsot ostohinnan lisäksi myös tarvikkeita, joita tarvitset koko käyttöiän ajan. Käyttökerran hinta kokoaa juuri tämän yhteen: oston ja kulutustarvikkeiden kokonaiskulut jaettuna sillä, kuinka monta kertaa todella käytät tuotetta. Ostohetkellä halvempi tuote ei suinkaan ole automaattisesti ajan mittaan edullisempi.

Tämä laskelma kannattaa erityisesti tuotteissa, jotka tarvitsevat jatkuvasti kulutustarvikkeita, kuten mustekasetit, kahvikapselit, partaterät tai pyykinpesuaine, joissa kertaluonteinen ostohinta on vain pieni osa kokonaiskuluista.

Miten lasket käyttökerran hinnan

Kaava on äärimmäisen yksinkertainen: kokonaiskulut jaettuna käyttökertojen määrällä. Kokonaiskulut muodostuvat itse tuotteen ostohinnasta ja tarvittaessa tarvittavien kulutustarvikkeiden kuluista tietyn ajanjakson aikana. Käyttökertojen määrä on se määrä, jonka tällä ostohinnalla todella saat, esimerkiksi pesukerrat pesuainepulloa kohden tai kupilliset kahvikapselipakkausta kohden.

Laskuesimerkki kahdella pyykinpesuaineella

Oletetaan, että litran pullo pyykinpesuainetta maksaa 5,99 euroa ja riittää annosteluohjeen mukaan 20 pesukertaan. Kuluiksi tulee 5,99 euroa jaettuna 20:llä eli noin 0,30 euroa pesukertaa kohden. Toinen, tiiviimpi 1,5 litran pullo maksaa 7,49 euroa, mutta riittää 33 pesukertaan. Tässä saadaan 7,49 euroa jaettuna 33:lla eli noin 0,23 euroa pesukertaa kohden.

Vaikka toinen pullo on hankintahinnaltaan 1,50 euroa kalliimpi, säästät jokaisella pesukerralla noin 7 senttiä. 20 pesukerrasta maksat sillä laskennallisesti vain noin 4,54 euroa 5,99 euron sijaan, ja pulloon jää lisäksi vielä 13 pesukertaa.

Kun vertailu ei ole aivan reilu

Kahta tuotetta ei aina voi laskea saman käytön mukaan. Isompi pakkaus voi olla yksikköä kohden edullisempi, mutta siitä on hyötyä vain, jos todella käytät sen kokonaan ennen kuin se pilaantuu tai menettää tehonsa. Pyykinpesuaineessa, kosmetiikassa tai elintarvikkeissa kannattaa siksi katsoa myös säilyvyyttä ennen kuin tartut isoon pakkaukseen pelkästään alemman käyttökerran hinnan takia. Jos lopulta käytät vain puolet, koska loput seisovat vanhentuneina kaapissa, näennäisesti edullisempi valinta oli käytännössä kalliimpi.

Milloin korkeampi ostohinta kannattaa

Korkeampi ostohinta kannattaa ennen kaikkea silloin, kun kalliimpi tuote joko kestää selvästi pidempään tai tarvitsee käyttökertaa kohden selvästi vähemmän kulutustarvikkeita. Jos käytät tuotetta vain harvoin, laskelma kääntyy sen sijaan usein halvemman vaihtoehdon eduksi, koska korkea ostohinta ei juuri ehdi maksaa itseään takaisin muutamalla käyttökerralla. Se, kuinka usein ja kuinka kauan todella käytät tuotetta, on siksi vähintään yhtä tärkeää kuin pelkkä ostohintojen vertailu.

Missä tämä laskelma on erityisen tärkeä

Joissakin tuoteryhmissä kulutustarvikkeet muodostavat ajan mittaan niin suuren osan kokonaiskuluista, että niitä kannattaa tarkastella erikseen. Miten tämä näkyy tulostimissa sivukohtaisena hintana, kerrotaan artikkelissa Tulostimen sivukohtaiset kulut. Kahvinkeittimissä käyttökulut vaihtelevat paljon sen mukaan, käytätkö kapseleita, papuja vai suodatinkahvia, kuten artikkeli Kahvinkeitin: kapselit, pavut vai suodatin? näyttää. Pölynimureissa akku ja pussit ovat samankaltaisessa roolissa, mistä voit lukea artikkelista Pölynimuri: akku, pussit ja käyttökulut.

Mitä laskelmasta usein unohtuu

• Huoltokulut, kuten suodattimen vaihto tai puhdistus, joka itsessään maksaa rahaa tai vaatii lisää tarvikkeita.
• Itse laitteen todellinen käyttöikä, joka jää usein oletettua lyhyemmäksi ja heikentää käyttökerran hintaa jälkikäteen.
• Lisävarusteet, joita tarvitaan vain toisessa vertailtavista tuotteista, kuten erikseen ostettava sovitin tai lisäosa.
• Täydennysten toimituskulut, jos kulutustarvikkeita täytyy tilata säännöllisesti erikseen eikä niitä sisältynyt alkuperäiseen ostohintaan.

Kun otat nämä kohdat mukaan laskelmaan, pääset lähemmäs realistista vertailua kuin pelkästään ostohintaa ja kulutustarvikkeita katsomalla. Juuri laitteen käyttöikää on etukäteen vaikea ennustaa tarkasti, joten omassa laskelmassa kannattaa arvioida mieluummin varovaisesti kuin optimistisesti ja laskea ennemmin hieman lyhyemmällä kuin parhaalla mahdollisella käyttöajalla.

Käyttökerran hinta hintavertailun apuna

Kun olet kerran laskenut käyttökerran hinnan kahdelle samankaltaiselle tuotteelle, voit soveltaa lukua myös samankaltaisiin malleihin ilman, että laskelma täytyy joka kerta tehdä kokonaan alusta. Hyvä täydennys on katsoa erikseen pakattujen tuotteiden kappale-, kilo- tai litrahintaa, kuten artikkeli Kappalehinta, kilohinta ja litrahinta selittää. Miten yksittäisen verkko-ostoksen kokonaiskustannukset muodostuvat tuotehinnan lisäksi, kerrotaan artikkelissa Verkko-ostoksen kokonaiskustannusten laskeminen.

Käytännössä kannattaa laskea käyttökerran hinta kerran ja kirjata se ylös omia toistuvia ostoksia varten sen sijaan, että aloittaisit jokaisen uuden tarjouksen kohdalla alusta. Jos kulutustarvikkeiden hinta myöhemmin muuttuu, riittää, että päivität vain tämän yhden luvun ja näet, onko vertailtujen tuotteiden järjestys muuttunut.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako laskelma myös pienillä hintaeroilla?

Kyllä, erityisesti tuotteissa, joita käytät hyvin usein, pienetkin erot käyttökertaa kohden kasvavat ajan mittaan tuntuvaksi summaksi.

Mitä teen, jos valmistaja ei kerro käyttökertojen määrää?

Silloin auttaa oma karkea arvio pakkauksen koon ja tavallisen annostelun tai käyttöajan perusteella, vaikka se onkin epätarkempi kuin valmistajan ilmoitus.

Päteekö laskelma myös kertaostoksiin, joissa ei ole kulutustarvikkeita?

Niissä laskelma painottuu enemmän käyttöikään: kokonaiskulut jaettuna sillä, kuinka monta kertaa käytät tuotetta ennen kuin se hajoaa tai vaihdetaan uuteen.

Pitäisikö halvimman ostohinnan olla aina toissijainen?

Ei aina. Harvoin käytetyissä tuotteissa ostohinta on usein tärkeämpi tekijä, koska korkea hinta ei juuri ehdi maksaa itseään takaisin muutamalla käyttökerralla.